Puluja ja leivontaa

Pulut ovat mielenkiintoisia eläimiä. Ainakin viimeaikaisten kokemusteni perusteella. Eilen yksi pulu läpsäisi minua kädelle siivellään, ja tänään sain tutustua siperialaisten ruoanlaittotapoihin. Kaverini kertoi lounastreffeillä, miten hänen kaverinsa vaihtarikämppis on Siperiasta. Ei tässä vielä mitään, mutta... Kyseinen kämppis oli köyhänä opiskelijana murua rinnan alle saadakseen pyydystänyt yhden paikallisista puluista ja syönyt sen. Jotenkin ei itsellä kävisi mielessäkään kokeilla syödä Helsingin puluja (tai mitään muitakaan puluja). Siperiassa tällainen on ilmeisesti kuitenkin normaalia toimintaa...
Olen myös itsestäni edes hiukan ylpeä. Olen leiponut jo kaksi kertaa tällä viikolla. Tänään tuli uunista ulos (ei onneksi itsestään) joukko feta-oliivi-kinkkumuffineita... Oho ja nyt pitäisi hakea pyykit. Toivottavasti en ole emännöitymässä..

Hmm...

Jotenkin tuntuu narsistiselta ajatella, että tässä kirjoittelen tekstiä, jonka joku muka haluaa joskus lukea. Outoa, ettei tällaista tullut ajateltua, kun oli kesätoimittajana. Oli jokin harhakuvitelma, että totta kai kaikkia kiinnostaa ylipitkä juttuni vaikkapa lapualaisten ortodoksien praasniekasta (jos et tiedä, mitä tarkoittaa, ota selvää).
Tuossa jonkin aikaa sitten saattelin paremman puoliskoni taas takaisin seuraavat viisi kuukautta kestävälle kokovartalokidutukselle Vekaralle. Kotimatkalla junassa, baarista kotiutunut, nuorehko mies halusi ehdottomasti jutella kanssani Tori Amosin Slayer-covereista, 80-luvun tv-sarjoista sekä tulevasta Lontoon matkastaan. Oli harvinaisen rattoisaa matkaseuraa, vaikkei uskoisikaan.
Kotiovella taas näin söötin siilin, joka lyllersi pitkin pihaa. Vai onko se siilen?
Huomenna Pohjanmaalle kotikontuja kohti...

Blogin avaus

Aloin sitten viimeisenä työpäivänäni kyhätä blogia itselleni. Varmaan johtuu siitä stressistä, jonka aiheuttaa se, että harjoittelunohjaajani arvio kahden kuukauden työpanostani viereisellä pöydällä.
En ole samaa mieltä blogini kanssa horoskooppimerkistäni, mutta eipä sillä väliä.
Tänään aloitan loman lähtemällä Järvenpäähän kaverin luo. Ajatus siitä, ettei huomenna tarvitse herätä toitä varten on kummallinen.